Suomi jäädytti asevientikiellot Turkkiin maan edellisen Pohjois-Syyriaan tekemän hyökkäyksen aikaan vuonna 2019. – Syyt, joiden vuoksi asevientikiellot asetettiin, eivät ole muuttuneet, päinvastoin Turkki on pyrkinyt valloittamaan muitakin alueita ja tehnyt hyökkäyksiä Rojavan ohella myös Irakin kurdialueelle. Tilanne on koko ajan päällä, kertoo Welat Nehri. Seida Sohrabin mukaan kyseessä ovat suuremmat asiat kuin vain se, hyväksytäänkö Suomi ja Ruotsi Natoon. – Mikäli Yhdysvallat, Nato-maat sekä Suomi ja Ruotsi taipuvat Turkin vaatimusten edessä, antaa se Turkille vihreää valoa toimia kuten haluaa kurdien suhteen Lähi-idässä. Sohrabi sanoo. Tällä on vaikutusta taistelussa jihadismia vastaan, Ukrainan tilanteeseen sekä siihen, voivatko kurdit luottaa enää länsimaihin, mikäli ne pettävät kurdit. Se on myös viesti Putinin Venäjälle. Turkin ja muiden Nato-maiden sekä EU:n välisissä kiistoissa vakioaiheena on Turkkia vastaan maan itäosissa taisteleva sissijärjestö PKK eli Kurdistanin työväenpuolue.

– Kyllä uskon, että ne vahvasti liittyvät toisiinsa. Sohrabi ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että Turkin Erdogan olisi sopinut Venäjän Putinin kanssa jonkinlaiset lehmänkaupat siitä, että Turkki vähintään viivästyttäisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastineeksi siitä, että Venäjä ei vastustaisi Turkin peliliikkeitä Syyriassa. Turkin uusi sotilasoperaatio tekisi Suomelle ja Ruotsille poliittisesti vaikeaksi myös Turkkiin kohdistuvien asevientikieltojen löysäämisen, jota Turkki on myös vaatinut.

Suomi-Ruotsi maaottelu 3.-4.09.2022 - Eläkeliitto

Kurdit elävät pääosin historiallisella Kurdistanin alueella Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa. Kurdien diaspora näiden maiden ulkopuolella on poliittisesti hyvin järjestäytynyt, ja erityisesti Ruotsin vaikutusvaltainen kurdiväestö sekä maan kurdeille antama tuki Lähi-idässä ovat ärsyttäneet Erdoganin hallintoa.

– Suomi on muutenkin maahanmuuton suhteen sellainen, että tulemme (Ruotsia) perässä niin hyvässä kuin pahassa. Me tulemme vähän takana tässä hyvässä asiassa, kertoo Sohrabi, joka aikoo itse asettua ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Sohrabi arvioi, että Turkki näkee kurdien lisääntyvän poliittisen vallan länsimaissa uhkana omille eduilleen erityisesti Syyriassa.

Ruotsissa kurdeja elää noin 100 000, eli maan kurdiväestö kuuluu läntisen Euroopan suurimpiin Saksan, Ranskan ja Hollannin ohella. Suurin kurdiväestö alueella on Saksassa, jossa kurdeja elää toista miljoonaa. Kymmenientuhansien ihmisten kurdiväestöjä elää myös muun muassa Belgiassa, Britanniassa ja Tanskassa. Suomessa äidinkieleltään kurdinkielisiä on noin 16 000. Nato-jäsenyyden hakeminen ja Turkin vastarinta ovat olleet kevään puheenaihe myös kurdiyhteisössä Suomessa. – Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alusta alkaen huolena, olemmehan osa Suomen yhteiskuntaa ja suurin osa meistä myös Suomen kansalaisia.

Vuonna 1978 kurdinationalismin ja marxismi-leninismin aatteiden perustalle rakennettu liike on luokiteltu Yhdysvalloissa ja EU:ssa terroristijärjestöksi, mutta luokittelu on kiistanalainen. Siihen ovat suhtautuneet kriittisesti sekä kurdit että jotkin tuomioistuimet. – En pidä PKK:n terroristijärjestöstatusta oikeudenmukaisena, vaikka olen monissa asioissa eri linjoilla puolueen kanssa. PKK taistelee kurdien oikeuksien puolesta Turkkia vastaan. Taistelulla, jota PKK ja muut kurdipuolueet käyvät Kurdistanissa, ei ole suurta eroa siihen, miten suomalaiset kävivät sotaa Neuvostoliittoa vastaan sen hyökätessä talvisodassa.

Naton kannatus vahvistuu Ruotsissa – poliittinen johto

Ruotsissa velkavuori kasvaa ja ulosottovelkoja on - YLE

Ruotsin parhaat matkakohteet - Kerran elämässä

). Irakissa pakolaisleirillä syntyneen Sohrabin vanhemmat ovat Iranin kurdeja. Perhe saapui Suomeen pakolaisina vuonna 1996. Turkki on muun muassa vaatinut Ruotsia luovuttamaan Turkkiin ihmisiä, joita Turkki syyttää terrorismin tukemisesta. Suomessa ja Ruotsissa luovutuksista päättävät kuitenkin tuomioistuimet, eivät hallitukset. – Erdogan on vedonnut siihen, että poliittisesti aktiiveja kurdeja pitäisi palauttaa Turkkiin. Se on asia, minkä ei pitäisi missään olosuhteissa tapahtua.

Turkin pitkäaikaisena tavoitteena Syyrian sisällissotaan vajoamisesta lähtien on ollut luoda Pohjois-Syyriaan puskurivyöhyke, joka pitäisi Syyrian puolella toimivat kurdijärjestöt kaukana Turkin rajoista. Uuden sotilasoperaation julistuksen sattuminen samaan ajankohtaan Nato-kiistan kanssa tuskin on sattumaa, uskoo Sohrabi.

Suomi ja Sveitsi avaavat Karjala-turnauksen Turussa klo 18.30

Ruotsin superjännittävä vaalitulos elää – oikeistoblokki

Euroopassa elää yli miljoona poliittisesti aktiivista kurdia, ja sekös Turkkia ärsyttää – maattoman kansan vaino seisoo nyt Suomen ja Ruotsin Nato-tiellä - Suomenmaa. fiRuotsissa on yksi läntisen Euroopan suurimmista ja poliittisesti vaikutusvaltaisimmista kurdiyhteisöistä, ja myös Suomessa vähemmistökansan poliittinen valta on kasvanut. Nato-jäsenyys Kurdeja pidetään suurimpana kansana, jolla ei ole omaa valtiota. Liki Espanjan väestön kokoisen kurdikansan kohtalo on nyt noussut päivänpolttavaksi teemaksi Suomen politiikassa, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan löi kurdikysymyksen kiilaksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessiin.

Huittislaislähtöinen Lotta-Maria Maine hakee Suomi-Ruotsi

Jääkiekon MM-kisat 2022 | Katso tästä Suomen kisaohjelma